70-luvun top 5

Koska olen niin lussu, etten pysty laittamaan 70-luvun (joka oli muuten ilmeisesti aivan mahtava vuosikymmen. Synnyin niiiiin väärälle vuosikymmenelle joka tapauksessa, samperi) parhaita elokuvia edes top 20 -listaan koska a) niitä on niin paljon ja b) kaikki ne hyvät ovat niin hyviä että joka sijalla olisi kymmenen leffaa jaetulla sijalla, teen sen sijaan 1970-luvun top 5 albumit -listan. Albumi, siis CD, siis jonkinlainen jonkinlaisella levyllä (tai ihan sama, vaikka omakustannekasetilla) julkaistu kokonaisuus yhdeltä artistilta / yhtyeeltä (maailman paras soundtrack, American Graffiti ei siis pääse listalle koska artisteja on aivan liikaa). Lisäksi koska osa suosikeistani vaihtuu aina välillä, nämä ovat vain ja ainoastaan omat, henkilökohtaiset, tämänhetkiset suosikkini.
Jotta jännitys säilyisi, mennään vitosesta ykköseen, koska kukaan ei muutenkaan varmaan ikinä arvaa mikä ykkösenä on...

5. Electric Light Orchestra: Out Of The Blue (1977)
ELO, joka on yksi suurimmista bändisuosikeistani, on tehnyt monta loistokasta albumia, joista suosikkinani keikkuu tällä hetkellä kuitenkin Out Of The Blue ihan vaan siksi, koska se sisältää niin monta täydellistä biisiä. Siis täydellistä, hear that, Jeff Lynne? Esimerkkeinä Mr Blue Sky ja Wild West Hero. 


4. The Eagles: Hotel California (1976)
Tämä erityisesti siitä syystä, että aina kuullessani jotain biisiä tältä levyltä, se tuo mieleeni lapsuuden kesät mökillämme Nauvossa. Kun vihdoinkin opin käyttämään itse vinyylisoitinta ja kuuntelimme Hotel Californian ihan puhki. Parhaat biisit: Hotel California ja Life In The Fast Lane.

3. Joni Mitchell: Blue (1971)
Tällä levyllä tärkeintä on fiilis, joka on loistava. Lisäksi lisämahtavuutta tuovat loistokkaan kekseliäät lyriikat ja ihanat, yksinkertaiset sovitukset. Suosikkibiisini Carey ja All I Want.

2. Queen: A Night At The Opera (1975)
Kaikkien aikojen suosikkiyhtyeeni Queen oli tietysti parhaimmillaan juuri 70-luvulla (anteeksi kaikki te jotka pidätte enemmän kasari-Queenista). A Night At The Opera on aivan täydellinen kokonaisuus, ja stemmalaulun eeppisenä fanina olen tätä levyä kuunnellessani koko ajan ihan sanaton. Tällä levyllä (ja koko bändin kaikilla levyillä, itse asiassa) on pelkästään hyviä biisejä, joista parhaat ovat ainakin juuri nyt The Prophet's Song ja Seaside Rendezvous.

1. Fleetwood Mac: Rumours (1977)
Joo, tätä on paha sanoin kuvailla. Rumours saattaa olla paitsi 70-luvun myös kaikkien aikojen parhaat albumit -listallani. En tiedä kuinka paljon huumeita tätä tehdessä on vedetty, mutta ainakin taiteellinen tuotos on ollut pelkästään positiivista. Jokainen biisi on loistava, mutta parhaat ovat Go Your Own Way, You Make Loving Fun ja Songbird. 


Ensi lauantaina aion muuten laulaa Fleetwood Macia, kun työt loppuvat. Ja biisihän on sitten tietysti Never Going Back Again.

t. killinki (kukapa olisi arvannut?)

PS. Tiesinhän mä, että joku supertärkeä unohtui. No, jos nyt tekisin uudestaan niin ELOn tiputtaisi listalta tietysti The Clashin London Calling (1979).

Friday

Hei kaikki!

Tänään sain erittäin eeppisesti töitä eräästä paikasta. Upeaa! En siis kuolekaan kesällä nälkään, kuten aiemmin luulin. Mikä onni ja autuus saada rahaa, kerrankin! Vanha työni (tj 4) on nimittäin melko alipalkattua. 

Tänään siis istutaan meillä vaihteeksi ringissä tuijottamassa televisiota. Forza ja Reharek ovat käyneet vuokraamassa Rosemary's Babyn, jota alamme kohta varmaan tuijottaa, kunhan Maxonen tulee paikalle (hän on muuten tätä nykyä myös työtoverini). 

Joo ja televisiosta alkaa juuri nyt Forrest Gump, joka ihan oikeasti tulee televisiosta kerran viikossa... 

t. killinki_

Muutama maailman paras quote

Kuten kaikki varmaan jo tietävätkin, pidän elokuvista erittäin paljon ja olenkin nörtteillyt niiden parissa melko valtaisan osan elämästäni. Hyvät elokuvat ovat parasta mitä tiedän.


Pidän myös leffaquoteista. Tässä muutama suuri ja ikuinen suosikkini (kontekstista irroitettuina kuulostavat tietysti typeriltä, mutta minkäs teet kun fiilistelyfiilis iskee):


"Fat, drunk and stupid is no way to go through life, son." - Rehtori Wormer, National Lampoon's Animal House


"Oh, what I wouldn't give to be spat at in the face. I sometimes hang awake at night dreaming of being spat at in the face."- Randomvanki, Life of Brian


"Don't die, I'll get you water. Stay there. Don't move, I'll get you water. Don't die until later."- Tuco, The Good, The Bad And The Ugly


"Welly, welly, welly, welly, welly, welly, well. To what do I owe the extreme pleasure of this surprising visit?" - Alex, A Clockwork Orange


"Does the word 'retarded' mean anything to you?" - Gordie, Stand By Me


"You're so ugly you could be a modern art masterpiece." - Sergeant Hartman, Full Metal Jacket


Poliisiukkeli: "License, lady?"
Maude: "I don't have one. I don't believe in them."   - Harold and Maude


"Pardon me, sir, but I lost my I.D. in... in a flood and I'd like to get some Old Harper, hard stuff. Would you mind buying a bottle for me?" - Terry, American Graffiti


"The Irish are the blacks of Europe. And Dubliners are the blacks of Ireland. And the Northside Dubliners are the blacks of Dublin. So say it once and say it loud, I'm black and I'm proud." - Jimmy Rabbitte, The Commitments


Billyn isä: "Listen, have you noticed anything weird about our Billy lately?"
Tony: "What are you after like, a list?"                                                      - Billy Elliot


"Why don't you try sticking your head up your ass? See if it fits." - Tony Montana, Scarface


"English, motherfucker! Do-you-speak-it?" - Jules Winnfield, Pulp Fiction


Nyt saa riittää tältä erää, vaikka näitä olisikin kyllä lisää vaikka millä mitalla. 


killinki


PS. Onnea Terrence Malickille (jonka elokuvia rakastan sydämeni pohjasta) siitä hyvästä, että Cannesissa tuli voitto kotiin. Terrence, you are the best! Kiitos myös siitä, että uusimman leffasi ja sitä edeltävän The New Worldin välissä ehti kulua vain kuusi vuotta. 

Mursuja ja posteljooneja

On ollut ihan muikeaa tässä hetkisen.
Olen hakannut kallooni mielettömiä määriä yksiä jos toisiakin englannin kieleen liittyviä asioita, sääntöjä, termejä ja muuta paskaa, ja eipähän ainakaan lähihetkinä tarvitse enää ajatella koko asiaa, sillä tänään pääsykoe oli ja meni. HUUUUU.


Itse asiassa, päivän fiilikset voikin aika sympaattisesti tiivistää tähän ytimekkääseen #möystiavautumiseen, joka screw uppaa layouttia:




[17:55] killinki RAARAAA A A A AAA

[17:55] Reharek  raivomuumi?

[17:56] killinki ei toki

[17:56] killinki olen erittäin onnellinen_muumi

[17:56] killinki pääsykokeet ja kaksi onnistuneesti      sluibattua työpäivää takanapäin!

[17:56] killinki enää 7 paskapäivää ja elämänlaatu paranee  kohisten

[17:56] mutsis_         osta uus kone

[17:57] killinki lisäksi: perjantaina työhaastattelu kera pekka p:n ym kumppaneiden

[17:57] Reharek         huuuu

[17:58] killinki lisäksi mulla on kaljaa

[17:59] forza         uu miten koe meni

[17:59] Reharek  mullaki 7

[18:00] killinki uu koe meni mun mielestä oikeestaan aika hyvin

[18:01] killinki sielt lähti porukka tunnin jälkeen, ja mä olin siinä vaiheessa saanu tehtyä 2/13 sivua koska avauduin niin antaumuksella ja kelasin oikeesti jotai lauserakenteita ._.

[18:01] killinki lisäksi: OSASIN VASTATA JOKA KOHTAAN.

[18:01] killinki osasin tasaisen hyvin, joten nyt pitää vaan toivoa että kaikki ne 599 muuta osas huonommin.

[18:02] killinki ehkä se riittää jos vaan 500 osas huonommin.

[18:02] killinki tarjoon kaikille halvan kaljan jos pääsen sisään

[18:03] killinki kaikille jotka nyt ovat möystissä, that is

[18:03] killinki villeä ei lasketa kahteen kertaan vaikka   täällä onki kaks villeä

Terveisin killinki

PS. Olen ihan totta niin iloinen että mua naurattaa ihan sairaasti. PARASTA. 


PPS. 198 / 205.

Urheilujuhlaa, tiedostamista ja IKEA-huonekaluja

Perjantaina pääsin aikaisin duunista ja suuntasin himaan vaihtamaan kamoja. Urheilukassi olalla NEDERLAND-paita oranssina hohtaen painuin Kemaleille. Otson ja Caitlinin kanssa pelasimme palloa lukuisassa eri mestassa. Tiukkoja tilanteita riitti ja seurassa pyöri myös Krista ja Pege. Huiman hauskaa kaiken kaikkiaan.

LeLen kotikentällä oli meininki jo aika uupunutta ja jopa tuorein jaloin peliin astellut Pege tyri itsensä puh pah pelistä pois. Loppuajan harjoittelin Otson kanssa rankkareita. Lehtisaaressahan oltiin siinä toivossa, että tuo tuuliviirien sulttaani, Jallu Laine, feidaisi feidauksensa (Fadeception - we have to fade deeper) ja pyytäisi meidät sittenkin terassille after game -juomille. No eihän siinä niin käynyt.

Poukkoilimme asunnolta toiselle vaihtamassa vaatteita iltaa varten vain todetaksemme noin kello 24, ettei mitään jaksa tehdä. Olisi pitänyt tarttua Heikin tarjoukseen mennä saunomaan Lövöön. Ilman Jallua.

Lauantaina ilmassa oli tiedostamisen kitkerä käry. Roihuvuoressa kaikenmaailman vitun ituhipit ja maailmanparantajat polttivat pilveä ja tofumakkaroita. Itse join Rieslingiä ja söin Bratwurstia. Ruohonleikkurin yliajamien tiedostajien tiedostaessa maailmansielun tuskaa ruohikossa toisiaan halaillen ja täitä nyppien istuimme viihtyisässä grillikatoksessa Aten, Otson, Esen ym. kanssa. "Onneksi en ole samanlainen kuin nuo tuolla" oli ajatus, joka lipui mieleen kummassakin seurueessa.

Kaiken kaikkiaan olen tämän kokemuksen myötä vielä aiempaakin tyytyväisempi tulevaa uraani koskeviin päätöksiin joita on tullut tehtyä. Luojalle kiitos siitä, että muutan Skattalle enkä minnekään paskaiseen prolen itälähiöön. Yes offence.

Eilen olinkin ihan hotoissani IKEAssa kalustamassa uutta kotiani. Koska olen salaa erittäin tarkka paitsi siitä millaisista vaatteista ja tauluista pidän myös siitä millaiset huonekalut ovat mieleeni. Tarkka visio. No, Ikeastahan ei kaikkea mahdollista saa, joten jätin ostamatta mm. kaikki juomalasit sekä nojatuolin. Mies van der Rohen (innoittamat) tuolit on vaan niin sikamakeit. Ikeasta lähti kuitenkin messiin mm. matto, astioita, vessaharja sekä patoja ja kattiloita jotka voivat soimata toisiaan. Hehheh.

Nyt on lisäksi käynyt ilmi, että tilaamani sängyn toimitus ei myöhästykään päivällä vaan reteästi kahdella viikolla. Lattialla nukutaan siis.

~forza

Eilen pelattiin futista.
Tänään luetaan pääsykokeisiin. NYT.

Päivän biisi:







killinki

Sitä samaa soopaa taas

Skippaa jos et enää jaksa.
Kuuntelen nykyisin yleensä työmatkalla radiota. Kanava vähän vaihtelee, mutta yleisesti ottaen kuuntelen jotain perussontaa ihan vain nukahtamista välttääkseni. Tänään kuulin mm. reseptin hiton pahanmakuiselta kuulostavaan raparperipiirakkaan (siinä ei ollut mitään muuta täytettä pohjan päällä kuin sitä raparperia?!) ja lisäksi kuulin myös kun juontajat vitsailivat Arnold Schwarzeneggerin (noinko se kirjoitetaan) aviottomasta pojasta. Joka tapauksessa olen tullut siihen tulokseen, että radio on aika symp. Onneksi iPodini on niin etevä että se selvisi pesukone-episodista. Muuten ei onnistuisi aamuradion kuuntelu!

Eilen tein töitä 11 tuntia, ja sehän oli kyllä hauskaa. Töistä töihin vaan, niin eipä ehdi muita juttuja murehtia! Vuorokaudessa on kyllä aina yllättävän monta tuntia, koska ehdin välissä päiväunillekin. Aamulla nukkumasta töihin, töistä päivällä nukkumaan, nukkumasta taas töihin, töistä nukkumaan, ja seuraavana aamuna taas töihin. Awesome! Olen palannut jälleen "pidän lapsista"-vaiheeseen. En enää vihaa lapsia. Nyt ne ovat taas ainakin suurimmaksi osaksi symppiksiä.

Viikonloppuna ajattelin sulkeutua jonnekin lukemaan vielä viimeiset paniikkilukemiset pääsykokeisiin. Koen, etten oikeastaan osaa mitään. Enkä kyllä osaakaan.

killinki

Sportti-kylli

Sunnuntaina Suomi raiskasi Ruotsin, Haaparannassa nostettiin siniristilippuja salkoihin ja kaupungilla juhlittiin. Uskomaton euforia valtasi koko kisakansan ja heitin yläfemmoja täysien randomien kanssa ja halailin ja lauloin patrioottisia lätkälauluja. Hieno ilta.

Maanantaina oltiin Kauppatorilla kultajuhlissa, mutta ne eivät olleet erityisen eeppiset verrattuna sunnuntaiyön spontaaniin hullaantumiseen ja kansakunnan yhdistymiseen, joten ei niistä sen enempää.

Eilen töissä oli poikkeuksellisen kiireellinen päivä ja jouduin jopa jäämään ylitöihin toimistolle. "Sä saat nää varmaan laitettua, mä lähen ny bussiin!" Saatanan kommunisti, ruma huor Tänään viimeistelin paskaa artikkeliani lehteemme ja ugnailin. Kotona kävin muuttoa varten vanhoja kamoja läpi ja löysin vaikka mitä aarteita. Inventaario kattoi mm.

• Vanhoja koulutöitä
• Vanhoja valokuvia
• Eeppisiä kirjoja, joiden omistuksen olin täysin unohtanut
• Coolia designkamaa, jonka päälle en Jonnena osannut ymmärtää mutta joka nyt näyttäytyi ihan uudessa valossa
• Alkuperäinen Pokémon Redin ohjekirjanen. Good times.
• Kisapalloreplika vuoden 2008 kisoista

Jalkapalloa putsaillessani intouduin kertomaan löydöistäni Ilmarille ja Otsolle. Yksi asia johti toiseen ja huomenna pelataankin Lövössä fudista.

<Reharek> vois ostaa patongin ja brietä ja punaviiniä
<forza> okei eli sä oot niinku ranska
<Reharek> yes
<forza> mul ny on noit hollannin paitoja ni ehk mä sit tuon pilven ja huorat

Nyt kun on torilla tavattu on aika palata kentälle.

"merk mets urheilee = ostaa vitun kalliilla polo ralph laurenii" - pekachu

~forza

waka waka.

Tänään olen askarrellut silkkipaperista kukkia. Ne ovat aika kivan keväisiä / kesäisiä. Olen myös suunnitellut yhtä ja toista mukavaa lomarentoiluaktiviteettia, joita toivon mukaan pääsen harjoittamaan välittömästi kun pääsykokeet ovat ohi, koska viimeinen työviikkoni pitää sisällään pelkkiä naurettavia 8-12 -päiviä.
Olen myös ylpeä itsestäni, sillä tätä nykyä töissä ollessani kärsivällisyyteni on loputon. Perjantain itkuhepulin jälkeen olen palannut buddhamaiseen tyyneyteen, jonka masterasin viimeksi syksyllä. Siinähän provosoitte, minä en provosoidu - tämä on mahtavaa. Bring it.
Kirjoitan kohta joskus lisää, nyt kutsuvat työt, so long!

=)

Tänään oli semimiellyttävä rötväaamu, sillä heräsin hieman etuajassa (5.45) ja näin ollen jäädyin puoli tuntia aamiaispöydässä, meikkasin superhitaasti ja lorvailin muutenkin koko aamun. Bussissa luin Lady Gagan Metro-lehteä ja minua ärsytti suunnattomasti koko juttu - puolet uutislehden sisällöstä oli sitä, että Gaga yritti pönkittää omaa imagoaan ihmisoikeuksien puolustajana. Yksi juttu aiheesta olisi varmaankin riittänyt.

Eilen katsoin huvin vuoksi televisiosta The Wrestlerin kun se sattui tulemaan semisopivaan aikaan. Vaikka olinkin kyseisen leffan jo nähnytkin niin sitä oli silti ihan veikeä katsoa. Ainoa ongelma oli vaan se, että vaikka Mickey Rourke olikin aivan jäätävän hyvä Wrestlerissäkin, aloin ikävöidä 80-luvun Mickeytä - eihän tätä nyrkkeilyuran ja kauneusleikkauksien murjomaa mörökölliä edes tunnista siksi kultapojaksi, johon olin 13-vuotiaana aivan ihastunut, kiitos elokuvien Rumble Fish ja Diner. Mickey, minkä teit. No, toisaalta, mikäs sen parempaa kuin tehdä comeback aivan muuttuneena miehenä, jolla on kuitenkin vielä ne mahtavat näyttelijänlahjat tallessa! Okei, myönnetään että on Mickey vieläkin aika ihana.

killinki

Suomi

Ensi kertaa elämässäni mulla on isänmaallinen fiilis. Jei, hyvä Suomi!
Toisen erän lopussa, kun olin lähdössä viemään koiraa ulos erätauolla, ja Ruotsi johti 1-0, olin jo päättänyt mennä nukkumaan katsomatta matsia loppuun. Onneksi kuitenkin juuri ennen kuin astuin ovesta ulos, Suomi tasoitti tilanteen, ja kolmas erä menikin muuten sitten melko hysteerisesti nauraessa... Ihanaa. Ei tämä siltikään minusta lätkäfania tehnyt, mitä nyt vaan fiilistelen.

Tänään taas lääkäriin (tällä kertaa työterveyspuolelle) selvittämään tätä ihmejuttua. Onneksi kuitenkin on kolmanneksi viimeinen maanantai töissä - ja tänään sitten vihdoinkin sataa. Hip hei, joku voikin varmaan arvata että kun se sade vihdoinkin tulee niin eihän mulla sitä sateenvarjoa sitten tietenkään mukana ole.
Tämä viikko tulee olemaan tavallista kiireisempi, sillä minulla on enää 8 päivää aikaa hakata kallooni uudestaan kaikki pääsykokeissa osattavat asiat, jotka kyllä mielestäni handlaan jo ihan perushyvin. Saa nähdä riittääkö se. Tästä lähtien siis puhun pelkkää englantia ja analysoin kaikki lauseet joita muut suustaan päästävät, ihan vain harjoituksen vuoksi.
Esimerkiksi otettakoon vaikkapa eräs tuttuni Facebook-status, jossa on selkeästi käytetty external deviationia. Status sopii jopa teemaan:

"I go gay for Granlund."

Deviationia kirjoittaja on selkeästi käyttänyt, koska sanontaa "I'd go gay for" on muutettu (kyse ei ole siitä että se olisi väärin, koska kirjoittaja on selkeästi vain halunnut kikkailla, I'm sure...). Lause on periaatteessa myös kieliopillisesti kyseenalainen, koska voisi kuvitella että tuollaisessa lauseessa kirjoittaja sanoisi mieluummin että "I would go", "I will go" tai "I'm going". Deviation on tietenkin externalia, koska se rikkoo lauseen ulkopuolista normia, ei mitään tekstin itsensä luomaa sellaista.
Olipa tylsää kun tähän jaksoin ryhtyä.

Terveisin chillinki

http://www.toothpastefordinner.com/073009/english-class-rules.gif

Edit: Hauska juttu. Menin Mehiläiseen vikisemään, koska Kallion terveysasemalla ei näemmä osata ottaa edes verikoetta oikein (koe otettiin väärään vuorokaudenaikaan ja paasto-ohje oli vääränlainen...) eli ei kun uusiksi vaan koko paska!

NYT RILLATAAN

TÄNÄÄN. ON. TILIPÄIVÄ.

Tervetuloa myöhemmin tänään torille juhlimaan. Skumppa virtaa.

Moi.
Mun mielestä matkustelu on aika kivaa, ja sitä pitäisi kaikkien (siihen kykenevien) harrastaa enemmän. Jos mikään ei estä, niin kaikkien pitäisi aina tilaisuuden tullen lähteä tutkimaan eri kolkkia maapallolla.
Minä olen käynyt melko monessa paikassa, mutta en silti missään tapauksessa tarpeeksi monessa. En ole koskaan käynyt Etelä-Amerikassa, Afrikassa enkä Australiassa (ja Oseaniassa...) ja myönnän myös, etten ole käynyt Etelänavallakaan. I'm so lame.
Edellinen matkani sijoittui Istanbuliin tämän vuoden helmikuussa. Istanbul on kaupunkina siitä aika jännä, että se sijaitsee kahden maanosan alueella. Exciting! Se oli muutenkin aika miellyttävä kaupunki, jos ei lasketa huonoa säätä joka valitettavasti juuri osui matkamme kohdalle. Ei siinä silti mitään. Oikealla olevassa kuvassa näette millainen oli ilmeeni, kun vierailimme Topkapi-palatsin haaremissa ja poikaystäväni ehdotti että jäisin sinne asumaan.

Elämäni paras matka oli ehdottomasti InterRail-reissu, jonka tein kesällä 2009.  Kävin hiukan yli kuukauden aikana ainakin kahdessatoista maassa (nopeasti laskettuna) ja näin, koin ja opin hurjasti kaikkea uutta, muun muassa sen miten kustaan oikeaoppisesti serbialaisen pikajunan lukitussa makuuvaunussa. Yllättävistäkin taidoista saattaa joskus olla hyötyä! Reilaaminen on joka tapauksessa ehdottomasti parasta, mitä olen tähänastisen elämäni aikana keksinyt tehdä. Olemmekin lähdössä jälleen vuoden päästä eli 2012 koluamaan Eurooppaa.


Seuraava matkani tulee olemaan perheeni kanssa Ranskaan heti kesäkuun alussa. Olemme asuneet Ranskassa yhteensä melkein 2 vuotta, ensin kun olin rääpäle, ja toisen kerran kun olin vähän vähemmän rääpäle. Ideana on vähän niin kuin mennä katsomaan että mikä siellä on meininki nyt, melkein 10 vuotta myöhemmin. Kävin kyllä Ranskan asuinseudullani reilatessani, mutta ilman autoa emme päässeet ihan perille asti, asuinpaikkani kun oli aivan minimaalinen pikkukylä, jonne ei kulkenut hieman isommasta kaupungista minkäänlaista julkista kulkuvälinettä whatsoever. Joten nyt sitten pääsen näkemään että onko kaikki muuttunut yms yms yms. Jännittävää, enkä todellakaan malta odottaa! Ai niin. Kuvat vielä: ylemmässä demonstroin kuinka Malmön juna-asemalla (joka oli muuten ihan paska mesta) nukutaan korrektisti, ja alemmassa kuvassa olen raivo_muumi, koska hostellin etsiminen / löytäminen on hankalaa Biarritzissa. Olen joskus muutenkin taipuvainen raivo_muumeiluun.

No, tämän postauksen idea oli joka tapauksessa fiilistellä matkustelun ihanuutta ja jännittää vähän seuraavaa matkaani, joka alkaa jo - tittididii - 25 päivän päästä! Woohoo.

Nyt siis katson yksin himassa euroviisuja ja harmittelen sitä ettei mitään jännää tapahdu.

killinki

tsksLKASHSDKJAH

Eilen jouduin sietämättömien demonilasten kiusaamaksi monesta eri asiasta, mutta erityisesti he haukkuivat minua siksi koska minulla oli mukanani sateenvarjo vaikkei satanut. Ei auttanut edes, kun kerroin että sateenvarjoni on kuolleen isotätini (joka oli minulle vähän niinkuin kolmas isoäiti ja hyvin läheinen) minulle antama ja siksi astetta tärkeämpi tunnearvoltaan. No, joka tapauksessa: sateenvarjo minulla oli mukana ihan vain sen vuoksi, että katsoin kolmesta eri lähteestä sääennusteen torstai-iltana, ja joka paikassa luki että sataa. Sataa sataa sataa, ihan kauheasti vieläpä, ja asteita maksimissaan 12°C. No, siksi pukeuduinkin kahteen huppariin ja takkiin, ja otin mukaani sen parapluien. Sateen sijasta niskaani viskottiin haukkuja, sillä sää oli mitä parhain, varmasti yli 15°C eikä pilvenhattaraakaan taivaalla. Että kiitos nyt sitten vain.

Eilen oli loppujen lopuksi ihan hauska ilta ja ilmeisesti Suomi onnistui voittamaankin. Ihan eeppistä. Olen kyllä siinä mielessä vähän luuseri että inhoan jääkiekon katsomista, koska se on oikeastaan mielestäni vähän tylsää. Tämän lauseen sanottuani odotan vain että joku tulee vetämään mua turpaan. Eikö se ole maan tapa? Haluaisin kuitenkin vielä huomauttaa että jalkapallosta ja sen katsomisesta pidän erityisesti.

Nyt ajattelin lähteä hetkeksi Töölönlahdelle palloilemaan, ja sitten palata vaikkapa pääsykoekirjojen ääreen. Koe alkaa jo lähestyä uhkaavasti, mutta eipä siinä mitään. Jos en voita niin häviän ja voin tehdä ensi vuonna taas jotain muuta kuin opiskella, joskaan sitä vaaraa ei ole ollenkaan että eksyisin samalle työpaikalle kuin tänä vuonna! Vain kuolleen ruumiini yli, as they say.

killinki

tsksLKASHSDKJAH

Paskabloggeri on poistanut edellisen merkintäni. Tai sitten se oli joku ihan lame bloggaajatoverini, joka vihaa RHCP:ta. Aika sama oikeastaan, en jaksa tehdä ks. merkintää uudelleen.
Joka tapauksessa olen juuri parhaillani Maxosella ryystämässä semipahaa siideriä. Katsomme antihauskoja Hauskoja kotivideoita ja odotamme matsin alkua, joskaan en oikeastaan jaksaisi katsoa matsia vaan tahtoisin ehkä lähteä kaupungille rehailemaan... Lisäksi mua väsyttää niin paljon etten jaksaisi edes pysyä hereillä.
Tulkaa mukaan kaupungille rehaamaan.

t chillinki

Kevät

Viime syksynä merkittävin työtehtäväni oli ampiaisten metsästäminen ja raaka surmaaminen kirjalla / jollakin muulla esineellä. Tilanne on jälleen sama: ampparit aiheuttavat väistämätöntä ja tuskaista kaaosta työpaikkani elämään, joten minun on vietettävä päivästä riippuen jopa kymmeniä minuutteja järjestyksen palauttamiseen. Tai sitten istutaan ikkunat kiinni, mikä on ehdottoman huono juttu, koska silloin tänne kuollaan kuumuuteen.
Asiani, jotka vielä viime viikolla vaikuttivat tuskaisen vaikeilta selvittää, ovat nyt lutviutumassa kuin itsestään. Pääsykokeita katson nyt erittäin huojentunein silmin, lääkäriäaika, joka piti saada aikaisintaan kesäkuun puoleenväliin (eli oikeasti heinäkuulle, koska olen kesäkuun ulkomailla) siirtyikin kiireellisenä jo huomiselle, ja kesä kolkuttelee ovella jo niin selvästi että en meinaa pystyä keskittymään ollenkaan. Tänään tulin töihin pelkässä pitkähihaisessa ja hupparissa! Enkä jäätynyt aamukahdeksaltakaan! Nyt ulos mennessä on jopa kuuma. Kaiken tämän aiheuttamaa satumaista euforisenomaista onnentunnetta on mahdotonta kuvailla. Satun vain olemaan nyt todella hyvällä päällä.
Nyt pitää korjata ainoastaan muutamat väärinkäsitykset koskien maksamiani lounaita, joita en todellisuudessa ole täällä töissä syönyt. En usko että tässä on pienintäkään ongelmaa. Ja jos on, niin se ei tätä päivää / viikkoa / kuukautta pilaa.

killinki

Keskimittainen lauhkea kevät

Viikonloppuna ei mitään ihmeellistä oikein tapahtunut. Lauantaina olin poikain kera Haagassa katsomassa matsia ja sitä ennen mm. Esen kanssa kaupungilla. Haagassa ihmeteltiin paitsi leijonien hienoa nousua myös Mantan lakkia. Good times.

Sunnuntaina kermaisten yöunien jälkeen(edeltävänä yönä ei saanut nukkua kunnolla koska asuntonäyttö) päädyin elokuviin katsomaan pyllyjä sekä Fast & Furious vitosta. Taiteenlajin merkkiteos. Leffan jälkeen käytiin vielä terassilla, joimme siideriä kuten menevien heteromiesten kuuluukin.

Eilen oli luvassa taas jääkiekkoa. Suoraan lenkiltä(suihkun kautta tosin) Chelseahin suunnatessani päätin laittaa shortsit jalkaan - loistopäätös. Matsia katsoivat kanssamme(Antti & Manne) ugnit maalaistyzyt, joiden mielestä J-Jalonen näyttää Bart Simpsonilta. Leijonat nousi taas upeasti suosta and once again good times along with a few cold Coronas were had. Rankkariskaban aikana en osannut päättää yytsiäkö Lassilan torjuntoja vai vieressä bostaillutta (ilmeistä päätellen venäläis-)mimmiä.

Tänään aion mennä parturiin ja leikata hiukseni kesäeseisimmiksi.

~duuniville

OH NO...............




unohdan koko ajan seuraavan


ja minä katson ovea odotan ja kaiken aikaa minulla on sellainen tunne että kohta hän astuu sisään ja kuten näet tulen alituiseen sinun luoksesi saadakseni puhua hänestä nyt hän on täällä joka päivä mutta ei katso minua ei näe se on yhtä tuskaa


how can it be so damn hard, dude


t shillinki

Lauantai

Tänään heräsin aamulla klo 8.30 töihin. Töissä oli ihan sairaan helmeä. Kun menin sinne, sanoivat kaksivuotiaan lapsosen (jota olin ensi kertaa hoitamassa) vanhemmat, että lapsiparka ei yleensä pidä babysittereistä ja alkaa mitä luultavimmin itkeä sillä sekunnilla kun äitee ja iskä astahtavat ulos ovesta. Sen sijaan lapsonen reagoi aivan päinvastoin. Hän nauroi ja oli erittäin iloinen: juoksimme käsi kädessä puistoon tekemään hiekkakakkuja, leikimme piknikiä ja teimme origamikukkia (minä tein ja lapsi otti ne itselleen). Hengailin siellä vielä 45min sen jälkeen kun vanhemmat olivat palanneet, ja tein myös 5-vuotiaan isosiskon kanssa origameja, muun muassa norsun, pupun ja papukaijan.

Töiden jälkeen laahustin Kamppiin ostamaan elokuvalippuja. Ostin liput ja sen jälkeen mansikoita, joita mäysäsin Tennispalatsin edustalla pääsykoekirjaa selaillen. Totesin elämän olevan joskus melko kermaista. Leffa, siis Water for Elephants oli kuitenkin vielä hieman paskempi kuin odotin: olen lukenut kyseisen kirjan ja todennut sen huonoksi, mutta leffassa oli tämän seikan lisäksi vielä kaksi muuta vielä dominoivampaa juttua: a) paskaa juonta oli muutettu vielä paskemmaksi ja b) Robert Pattinson, jolla oli aivan liian suuri rooli, oli aivan paska. Siis ihan totta! "Näyttelijä" joka osaa tasan yhden ilmeen, ja sitäkin vääntäessä näyttää siltä kuin olisi kakalla? Juu.

Leffan jälkeen ryntäsin kuntosalin kautta Kellariteatterille katsomaan Kuolinvuoteella-näytelmän viimeistä esitystä. Jäin hetkeksi myös jatkobileisiin ja tutustuin muutamiin hauskoihin tyyppeihin. Ihan letkeä lauantaipäivä kaikin puolin. Tai siis oikeastaan todella hyvä päivä, vaikka päiväunet jäivätkin väliin.

killinki

Elämä on ihan kivaa. Päivän, ja oikeastaan vuoden biisi:

Pärinä

Yleisesti ottaen pidän elämästäni, mutta tänään todella rakastin sitä. Siis hitto vie, mulla oli todella hauskaa. Olen oppinut nauttimaan ihan uudella tavalla elämästä ja tämä ilta oli jälleen osoitus siitä. Iltaan lukeutui mm.

• Pussikaljaa auringonpaisteessa
• Litran stobe suomalaista lageria, suorastaan jumalaista
• Suomen sankarillinen voitto jääkiekossa
• Chilliä jubailua
• Halpaa viinaa hienossa atmosfäärissä
• Höpsöille matikkafriiduille valehtelua
• Baariminnan ownaaminen
• Hauskuutta & hupia

Ja nyt on vasta perjantai!




~forza

Feel alright lalala

Istuin äsken hetken aikaa iltaa Wanhalla muutamien tovereideni seurassa. He tulivat maininneeksi väsymysasiani yhteydessä taikasanan anemia. Edellämainitun tyyppiset puutostilat ovat melko yleisiä suvussani, mutta en silti ollut tullut ajatelleeksikaan mokomaa vaihtoehtoa, luulin vain olevani tavallista stressaantuneempi (mikä on tietysti edelleen yksi vaihtoehto). Mulla on aina ollut superalhainen hemoglobiini ja jossain vaiheessa lääkäri harkitsi mulle verenpainelääkitystä, koska yläpaine (normaalisti 100-140) oli kerran alle 70. Eli to the point, jos jo valmiiksi olen verivammainen, niin miksei joukkoon iloiseen voisi liittää vielä anemiankin? Kärsin varsin usein myös luulosairauksista (joskin väitän edelleen että tutkimaton kalja-allergiani on tosiasia...) joten saattaahan koko juttu olla sitäkin vain. Voisin kumminkin ottaa lääkityksen luulosairauteen.


Tutkin asiaa Wikipediasta (paras ystäväni) ja oireet-kohdassa sanottiin seuraavaa:


"Raudanpuutteen tavallisimpia oireita ovat väsymys, heikotus, huimaus, kalpeus, ihon tai silmävalkuaisten keltaisuus, heikentynyt yleiskunto, hajamielisyys ja keskittymiskyvyn puute, päänsärky, hermostuneisuus, ruokahaluttomuus, hengästyminen ja hengenahdistus, sydänkipu, ihon ja huulten kuivuminen, kynsien halkeilu, hiusten haurastuminen ja hiustenlähtö, nopeutunut pulssi."

Pitkällisen pohdinnan ja punniskelun seurauksena tulin siihen tulokseen, että minuun pätee 12/17 kohtaa.  Minun on siis otettava yhteyttä lääkäriini! Tämäpä vasta onkin jännittävää. Vapaa-aikani sai aivan uuden mielenkiintoisen juonenkäänteen, tai ylipäätään jonkin sisällön. 


chillinki

fiilikseni tänään

Parempilaatuista en ehtinyt etsiä, koska työtehtävät vaativat minua toisaalle. Joka tapauksessa, eiköhän leppoisa tunnelma välity.

killinki

Edit: Perjantai on aina hyvä päivä. Vaikka menisikin työpaikalta suoraan toiselle, ja lauantaina heti aamulla taas duuniin. Mua ei haittaa. Onhan perjantai!

Edit nro 2: Olin myös perjantain kunniaksi tuhlailemassa rahaa Tinnin kanssa. Paitsi että treenasimme ranskan puhumista rändömranskamarkkinoilla lasipalatsilla, kävimme myös lounaalla ravintola Pregossa Fabianinkadulla. Olimme ehkä hieman pettyneitä yleiseen tunnelmaan ja ruoan tasoon, mutta leipä oli ihan helvetin hyvää. Siis ihan oikeasti. Ehdottomasti elämäni Top10-leivät -listalle pääsee.

Kävimme myös Helsinki10:ssa "etsimässä äitienpäivälahjaa", ja ensimmäistä kertaa elämäni aikana en tehnyt jotain seuraavista: a) pyytänyt isääni sinne analysoimaan onko jokin vaate / asuste / esine hieno vai ei, b) ostanut jotain johon minulla ei todellisuudessa pitäisi olla varaa tai c) ylipäätään kauheasti halunnut ostaa yhtään mitään. Paitsi oli siellä yhdet aivan tökerön upeat platform-korkkarit (n. 20cm korkeat...) joissa ei lukenut hintaa, enkä uskaltanut kysyä...
kenkäkuva http://www.helsinki10.fi/

Livet är så underbart

Vappua seurannut viikko on hurahtanut ohi. Nykyään aika taas kulkee ihan miellyttävän nopeasti. Kahden viikon kuluttua Atella ja kumppaneilla on puolet minun aamumäärästäni. Onneksi viikonloput tulevat verrattain nopeasti eikä niitäkään mahdu kuin noin neljä kuukauteen. Kohta on täys kesä päällä, lomatki sain lyötyä lukkoon - 11.7. alkaen kolme viikkoa ja siihen vielä pari rapeaa päivää/viikko pidettäväksi elokuussa. Hauskuutta ja hupia.

 Asun linnunpöntössäsi

Nyt kuuntelen Veronica Maggion uutta albumia (hhchöönt) ja kun pääsen kotiin niin syön riisiä ja lisuketta X. Sitten varmaankin pelaan Portal kakkosen loppuun. Perunoita, lol. Vaikka itse pelikin on ihan hauska on parasta ehdottomasti liike-elämän häikäilemättömyyden kustannuksella irvaileva huumori, joka iskee paremmin kuin vaikkapa Jennifer Gov't:n vastaava. Jos joku moista on lukenut.

Olen alkanut käydä pitkästä aikaa lenkillä vain muistaakseni miten perseestä juokseminen oikeastaan onkaan. Lähes masokistinen laji. Onneksi on hienot pelit ja vehkeet joilla nauhoittaa juostu reitti ja ihmetellä jälkeenpäin juostun reitin korkeuskäyriä kännykällä. Pahinta on typerä otsatukka joka valahtaa aina silmille juostessa siinä missä tanssiessakin. Vois mennä parturiin ellei tää ois niin perkeleen ihana.

Tähän viikkoon on mahtunut myös jääkiekkoa ja lisää tullee mahtumaan. Vielä hauskempaa sen katsominen olisi jossain porukalla mutta eilenkin Leskinen feidasi ja itseäni rötvätytti niin että fb-chatin välityksellä oli sekin kisastudio hoidettava.

Viikonlopusta ei vielä tietoa mutta jotain voisi tehdä. Kenties juoda olutta.

Vi kommer alltid ha "välkommen till Paris"

~duuniville

-.-

Tänään askartelin helmistä avaimenperän. Siitä tuli ihan kauhean ruma, mutta minkäs teet. Laitoin sen silti avaimiini, kun ei kerran muutakaan avaimenperää ole.

Tällä hetkellä olen kamalan väsynyt, eikä mikään unimäärä yksinkertaisesti tunnu riittävän. Nukun joka yö 9-10 tuntia, plus mahdollisuuksien mukaan 1-4h päiväunet. Ja edelleen väsyttää. Ehkä mulla on narkolepsia. En kuitenkaan toistaiseksi ainakaan nukahtele esim. kesken lauseen. Tätä on jatkunut ehkä kaksi kuukautta, mutta toisaalta, isoäitini kärsii pahasta unettomuudesta - jos olisin erittäin taikauskoinen, voisin vaikka luulla nukkuvani nyt pois isoäitini univelkoja hänen puolestaan. Mummia ei nimittäin kuulemma väsytä.

Joka tapauksessa, työpäiviä on jäljellä enää 20. Viikonloppuna oli ensimmäinen kerta kun elämässäni oikeasti itkin ilosta. Tänä aamuna myös oksensin ilosta kun laskin taas päiviä kesälomaan (kuulostaa ehkä ikävältä, mutta oikeasti tuli vain niin kujainen olo kun tajusi että tämä loppuu, että alkoi oksettaa). Kun tämä paska loppuu, voin kuolla tai jatkaa elämääni onnellisena. Ja sitten työnhakuun syksyä varten! Jostain kumman syystä ajatuskin ahdistaa. Toukokuu 2010 - kesäkuu 2011 on toden totta tähänastisen elämäni ehdottomasti traumatisoivinta aikaa. Joissakin asioissa olen varsin herkkä, mutta perinteisesti olen kestänyt erinäistä stressiä ja ahdistusta (tietenkin verrattuna muiden tuskaan minimaalista, kuten aina) varsin hyvin. Valitettavasti minusta tuntuu että tämä edellinen vuosi on tehnyt minusta paitsi sairaalloisen stressaantuneen, väsyneen ja lyhytpinnaisen, myös erittäin pessimistisen. Ennen ainakin pyrin aina olemaan (mahdollisuuksien mukaan) positiivinen, nyt siinäkään ei enää tunnu olevan mitään mieltä. Suurimman osan ajasta yksinkertaisesti vain vituttaa. Olen suunnilleen joulukuusta lähtien uskotellut itselleni että kaikki paska loppuu kesäkuun alussa, mutta kun asiaa tarkemmin ajattelen, niin kaikki ikävä alkoi jo toukokuussa, kun taas työt, joita tähän asti olen syyttänyt kaikesta paskasta elämässäni, alkoivat vasta elokuussa. Joo, en tiedä mitä on tapahtunut. En jaksa oikein tehdä mitään. Lisäksi minä en edes saisi valittaa, koska muilla on aina vaikeampaa.

killinki

Ps. ARGH ärsyttää kun pitää tehdä jotain töiden jälkeen. Ei pääse heti nukkumaan.

Shampanjaa, juustonaksuja ja merkalismia

Sprölölöö rakkaat lukijat.

Vappuna sattui ja tapahtui. Perjantaina oli tilipäivä kun otso pulitti velkojaan. Perjantaihin kuului myös Erkin kehno terassi, kaljoittelua Koffissa sekä illalla Circuksessa J&VG:n keikan merkeissä. Pitkien jonojen, luvanvaraisten pyllyjen ja cheerleaderien lomassa huvitusta herätti lähes lavalta huudettu lämppäri

"Circus mikä meno?!! Meil ois viel kolme biisii!!"
"PAINUKAA VITTUUN"

Kelpo soijan sai päälle viimeistään pomppiessaan Häissä tahtiin huutaen kurkkunsa käheäksi kirjainyhdistelmää ii-ef-koo Pojan saapuessa lavalle. Hauskaa oli.

Lauantaina panikoin kun printtereistä loppui muste eikä merkalismikortteja meinattu saada tulostettua. Onneksi Jallun valmennuskurssin paikalle oli bileet joten Lövö Offset Print Inc. oli käytössämme. Askartelimme Jallun kanssa kortteja, joimme shampanjaa ja söimme juustonaksuja.

Lövöstä matkasimme seuraamaan Mantan lakitusta, jonka hoiti oman koulun poppoo. Läsnä mm. Erkka, Leskinen, Ilmari sekä vihreiden Kimmo Sasi. Mantan saatua lakkinsa ja kiskaistuamme omamme päähän alkoi juominen. Frösönöötä bussin takapenkillä - eleganssin huipentuma.

Villa Leskisessä totesimme että valkovenäläisten ns. salainen ainesosa eli maito puuttui. Tilalle saatiin maitojuomaa, joka raiskasi mm. korttipelin nagutankin.

Otson ja kemalojen saavuttua alkoi juomapeli, joka keräsi jättiyleisön: "TULKAA NI PELATAAN TÄTÄ. Merkalismia." Vaikka lähes jokainen pelaaja oli homo tai muuten perseestä saavutti peli positiivisen vastaanoton. Jossain vaiheessa Otso ja kumppanit luikkivat Lehvään. Itse jätin menemättä, olihan sentään hauskuus ja hupi Lehtisaaressa kielletty kokonaan. Seurasi hauskoja keskusteluja niin dollarihaalarikansan kuin mm. Rudolf von Choezmin kanssa sekä saunomista lakki päässä.

Kello kolme hilpaisimme taksilla Lehtisaareen, missä vain Otso oli hereillä. Söimme Eskon ja Aten kanssa brunssitarvikkeet ja painuimme nukkumaan. Miellyttävän Aden kanssa lusikassa nukkumisen jälkeen heräsin darraisena. Wraahustin suihkuun, totesin skragan kärsineen osumaa ja taidettiin me jotain Otson jalkojen kustannuksella peeloilla. Huomasin hukanneeni kellon Leskisille.

Heidin tarjoileman maittavan brunssin / juustonaksushampanja-aamiaisen jälkeen matkasimme stadiin. Kaivari oli tupaten täynnä. Nautimme blosiksesta, ilmaisesta Fantasta sekä kaljasta. Puolet ajasta odotettiin jotakuta.

Lukuisten vaiheiden ja "HEEEE teki ootte täällä" hetkien jälkeen päädyimme taianomaisesti Leskisen kanssa pizzalle Lehtisaaren ostarille. Lövössä saunottiin ja darrailtiin.

Eilen nukuin virkistävät 13,5h ja kävin lenkillä. Lisäksi waretin Portal kakkosen, jätteroligt. Pelistä tulee mieleen Jallun kestit - the booze is a lie

 

~duuniville

The power of Wikipedia

En tiedä kuka alunperin keksi Wikipedian, mutta joka tapauksessa se on nettisivu, jota ilman en enää voisi elää. Wikipediasta löytyy aina kaikki tärkeä ja tarvittava, ja jostain syystä sitä aika usein löytää itsensä koluamasta loputtomia satunnaisartikkeleita. Linkkejä klikkailemalla pääsee Plioplatecarpinaedinosauruksesta kuudella klikkauksella Staliniin.

Mitä ihmiset lukevat Wikipediaa selaillessaan? Silloin kun en lue tyhjänpäiväisten nevarileffanäyttelijöiden elämäntarinoita tai surkeiden leffojen / tv-sarjojen juonikuvauksia, saatan lukea jotain kiinnostaviakin juttuja. Esimerkiksi persoonallisuushäiriöt ovat erittäin kiinnostavia.

Siksi olenkin viettänyt aika suuren osan elämästäni (arvioisin että yhteensä varmaan parisenkymmentä tuntia) koluten erilaisia persoonallisuushäiriöitä koskevia artikkeleita. Wikipediasta.

Tänään olen käyttänyt aiheen tutkimiseen puoli tuntia ja discoverannut uusia asioita, joista en ennen tiennytkään. No, kaikki tietävät mitä tarkoittavat sanat "psykopaatti" tai "narsisti", mutta entäpäs persoonallisuushäiriö nimeltä malignant narcissism, jossa yhdistyvät olennaisimmat ominaisuudet kahdesta edellämainitusta häiriöstä? Tai kuinkas usein sitä tulee pohdittua, kärsiikö joku tuttu vaikka borderline disorderista?

En tiedä olenko sitten itse sekopää tai jotain, mutta jostain syystä tämäntyyppiset aiheet ovat aina kiehtoneet minua. Am I a weirdo? Tämän lisäksi minua kiinnostavat edelleenkin ne turhien ihmisten elämäntarinat.

Joka tapauksessa voisin viettää, ja vietänkin, Wikipediaa selaillessani tunteja. Onneksi tämä on varsin yleinen harrastus, sillä mikäpä sen hauskempaa kuin Wikipediabileet!


killinki

Rehausta

Vappu on nyt takana. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tapahtumain kulkuun. Lauloin työväenlauluja, juhlin ja rellestin muiden rahoilla, pysyin hengissä, en saanut turpaan, saatika hukannut mitään. Palasin kotiin pari tuntia sitten. Kaiken kaikkiaan ehdin olla reissussa lauantai-illasta alkaen reilut 40 tuntia. Ylläni olivat koko ajan samat vaatteet: punaiset housut, musta takki, violettivalkoraidallinen paita ja solmuke. Eilen ehdin sentään käymään suihkussa. Kun äsken istahdin sängylleni datailemaan, punaiset housuni repesivät. Omituinen tapaus, sillä ne eivät olleet millään tapaa tiukat tai pienet. Käyttökelvottomat ne nyt ovat joka tapauksessa. 

Naama. Napit silmiä, reikä suu. 

Eilen olin parin ystäväni kanssa rellestämässä Schwengin bwaarissa ja Lost & Foundissa. Jälkimmäisestä mukaani tarttuivat mystisesti silmälasit, joiden toinen sanka oli irti. Tunnen itseni hipsteriksi. 

Tulipa paskaa ja onnettoman röhnöisää tekstiä, mutta en nyt jaksa jäsennellä ajatuksiani yhtään tämän tarkemmin tai järkevämmin. Nää on näitä dagen eftereitä, you know.

~Rehis

Muotiblogi

Näin viime yönä unta jostakin todella hyvästä postausaiheesta ja herätessäni klo 5.55 (omg) muistan jo suunnitelleeni eeppistä superpostausta. Valitettavasti kun nukahdin uudelleen ja heräsin vasta klo 6.30, olin ehtinyt jo unohtaa tuon loistoaiheen, mikä se ikinä olikaan.

Joka tapauksessa haluaisin muistuttaa kaikkia tonkimaan nyt jo tässä vaiheessa toukokuuta kaappiensa perukoilta mahdollisimman monta paria valkoisia kenkiä (muutenkin valkoiset asusteet ovat okei! Naisilla kenkäasia koskee enimmäkseen korkokenkiä ym. juhlavampia tohveleita). Tänä vuonna Memorial Day on tosin vasta 30.5, mutta ketäpä haittaa ottaa kengät esiin jo etukäteen? Virallinen kesäkausi alkaa ehdottomasti valkoisista kengistä, ja päättyy siis syyskuun ensimmäisenä maanantaina, kun kengät on vaihdettava angstisemman värisiin.

Upea pinkki seinäkalenterini, joka kattaa vain työkuukauteni (elokuu 2010 - kesäkuun alku 2011) näyttää nyt todella upealta: olen vetänyt paksulla mustalla tussilla yli jo 91% päivistä. Viikonloppuna itkin ilosta tajuttuani tämän tosiseikan.

killinki