Ajattelin, että koska kello on jo 2.26, ja raahauduin juuri ja juuri viimeisellä epäyötaksabussilla himaan, voisin tässä vielä aikani ratoksi jauhaa vähän paskaa, esim. itsestäni.
Tahtoisin kertoa esimerkiksi sen, että minulla on tapana obsessoitua sairaalloisesti erinäisiin asioihin. Jotkut näistä pakkomielteistä ovat pitkäkestoisia (esimerkiksi elokuvafaniuteni, joka alkoi kun olin 7, muistan sen elävästi), jotkut taas eivät. Suorastaan rakastun melko usein joihinkin asioihin. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi jotkut yksittäiset elokuvat, kirjat tai kappaleet - joskus jopa fiktiiviset henkilöt (heh heh, enimmäkseen ne kaikkein vinksahtaneimmat, vai mitä Holden Caulfield, Rusty-James ja yleisesti kaikki River Phoenixin esittämät hahmot?) tai oikeastaan vaikka jotkin aivan typerät asiat kuten vaikka stemmalaulu tai jodlaaminen. En tiedä onko muilla ihmisillä tapana kehitellä pakkomielteitä, joista jotkut tulevat ja menevät, jotkut pysyvät vuodesta toiseen, mutta minulla ainakin on.
Esimerkiksi kaikki jotka ovat asuneet samassa taloudessa kanssani tietävät varmasti, että kuuntelen aina välillä samaa biisiä putkeen esimerkiksi puoli vuotta (paitsi että montako vuotta sitä Queenin Innuendoa oikeastaan onkaan tullut kuunneltua...?) tai että palaan aina ja ikuisesti samojen elokuvien ja kirjojen pariin. Tiedättekö mitä juuri äsken tapahtui? Olen kehittänyt pakkomielteen erääseen ihanaan kappaleeseen, ja pyysin juuri josko heilani voisi kenties muusikkona kuunnella ja erotella ks. biisistä stemmat, jotta voisin opetella ne ulkoa ja laulaa niitä.
Tämä möystiblogin paskimmasta päästä oleva merkintä vastasi mielenkiintoiseen kysymykseen siitä, minkälainen joku ihminen on. Minä pidän joistakin asioista suhteellisen intohimoisesti ja en myöskään kyllästy ihan hirveän helposti. WAA.
killinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti