lauantai 30. huhtikuuta 2011

Hyvää vappua!

Iloista työväenjuhlaa vaan koko kansalle, muistakaahan läntätä ylioppilaslakki päähänne jos sellaisen omistatte. Siis pään.



Tässä päivän plan A. Löysin netistä myös kuvan, jossa Jell-O-shotti oli aseteltu muuan tytön tissien väliin, mutta tulin siihen tulokseen ettei moinen materiaali ole tarpeeksi korrektia tähän blogiin. Voitte silti kaikki hyvillä mielin googlettaa kuvia aiheesta, niin etteköhän jotain kiintoisaa löydä! Tämä liittyy vapputeemaan koska sain eräältä hyvältä toveriltani joululahjaksi (muun muassa) paketillisen Jell-O:a, josta ajattelimme tänään valmistaa shotteja. Ain't that awesome!

Pitäkää hauskaa ja varokaa taskuvarkaita...

-killinki




Lakki päähän

Tämä viikko on mennyt verrattain vauhdikkaasti. Töissä olen lähinnä suunnitellut uusia kortteja merkantilistisen juomapelin toiseen juhlapainokseen, jota olisi tänään tarkoitus pelata. Vielä pitäisi saada kortit tulostettua jossain...

Nyt valmistaudun illan juhlahumuun sukeltamiseen, päälleni puin rössöisen Bellinin gangsteripuvun, asusteiksi valitsin punaisen ameriiiikan solmion sekä isältäni kauppakorkeaan pääsemisen kunniaksi saamani Trump Collection -kalvosinnapit. Päällystakiksi harkitsin Bossin nilkkoihin asti ulottuvaa poplaria mutta tyytynen modernimpaan lookiin.

Juomisiksi on varattu pullo Mummin demi-seciä, pullo frösönöötä sekä vodkaa, maitoa ja kahvilikööriä. Nyt en malta kirjoittaa enempää, vaan sen pidemmittä löpinöittä toivotan kaikille lukijoille hauskaa vappua!

Wie feiern die ganze Nacht

~forza

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Työväen juhlaördäystä odotellessa

Hei taas ystävät ja muut hyväkkäät. Viime viikko meni pitkälti keskiolutta juodessa. Suomalaista lageria parempaan tavaraan en juuri koskenut, mitä nyt tummaan Budvariin, mutta moinen on niin bulkkia, etten viitsi sanoa mitään.
   Erillisen maininnan ansaitsee toki Villa Käärmeessä pitkänäperjantaina nauttimamme Château Chez Togno 2011 Purjopore unfiltered -sima, joka keräsi mielipiteitä laidasta laitaan ("Vittu mitä paskaa!" ynnä "Tää on parasta simaa mitä mä oon ikinä juonu!"). Aromissa oli runsaan liköörimäisiä piirteitä, alkoholin maku huomattava. Kokonaisuus oli kuitenkin mielestäni yllättävän miellyttävä ja jossain määrin simaksi tunnistettavissa oleva, ellei oteta lukuun runsasta hiivaisuutta, joka samensi koko roskan ja jäi pohjalle varsin ällöttävällä tavalla lillumaan. Odotan innostuneisuuden- ja pelonsekaisella mielenkiinnolla Chez Tognon toista tekelettä, nimittäin kolminkertaisen suodatinpussifiltteröinnin kokenutta Heineken-Muscovado -erää.
   Viikon kulusta todettakoon, että keskiviikko taisi olla ainoa täysin alkoholiton päivä (Vai oliko sekään?). Maanantaina ja tiistaina tuli luuhattua Kalliossa, torstaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina erinäisissä seduloissa.  
   Sepon teinihelveteissä juopottelu on toki lähtökohtaisesti ylevien periaatteideni vastaista, mutta kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Tiger oli kaikessa hulppeudessaan vallan mukiinmenevä ja julkeahkon hintatasonsa väärti, muut yökerhot aika perseestä. JOnnelassa juomat olivat suorastaan myskimöystimäisen halpoja, mikä osaltaan tasoitti yleisen niljakkuuden, meluisuuden, saastaisuuden ja yleisen huonouden aiheuttamaa pahaa mieltä. Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli kuitenkin kelvollinen. Juopottelu on vaan niin kivaa, etenkin kavereiden rahoilla.
   Perjantaina koittavaa tilipäivää (ja sitä seuraavaa vappuaattoa) odotellessani olen keskittynyt lähinnä antiikin historian opiskeluun ja rötväämiseen. Molemmat ovat ihan mukavia aktiviteetteja, ja suositan niitä varauksetta kaikille lukijoille.

Lopuksi vielä kiitokset kristikunnan vapahtajalle syntien anteeksiannosta!

~Rehis

Muotiblogi osa ?

Hahah! Pakko päivittää uudestaan, kun on avautumisen tarve...
Know the feeling, kun muusikkoavomiehesi pyytää sinua jonnekin keikalle, eikä sinulla ole hajuakaan ketä olette menossa katsomaan? No, et varmaan tiedä fiilistä, mutta itse olen ollut ks. tilanteessa muutaman kerran. Se oikeuttanee myös sinäpassiivin käytön.
Keikka alkaa joskus ihan muutaman tunnin päästä, ja yritän nyt hädissäni googlata sitä mahdollista esiintyjää, että tietäisin minkälaisesta keikasta on kyse. Onko se joku siisti cocktail-party-tyyppinen tilaisuus, joku rupuinen hippien riemuparaati vai jotakin siltä väliltä? Pitääkö minun pukeutua mekkoon? Ovatko farkut epäkorrektit vai ainoa oikea valinta?
Paras osuus on tietenkin se, että se joka tietäisi mihin ollaan menossa, on nyt toisella keikalla eikä vastaa puhelimeensa. Taidan pukeutua jätesäkkiin.

killinki

Yes we are

Stressaantuminen on jännittävä ilmiö. En stressaa pääsykokeista ollenkaan, vaan olen suorastaan kiintynyt rakastettaviin pääsykoekirjoihini. Erityisesti kirjallisuustieteen opus on niin kiinnostava, että luen sitä huvikseni.
Pääsykoekirjojen koluamisen lisäksi elämäni koostuu tällä hetkellä lähinnä kolmentoista eri lapsen hoitamisesta. Paitsi että hoidan joka päivä viiden tunnin verran kahdeksaa kersaa, vahdin myös iltaisin ja viikonloppuisin koko ajan jonkun lasta. Tämän vuoden jälkeen olen erittäin vahvasti alkanut kyseenalaistaa suhtautumistani lapsiin. Olen asiaa perinpohjaisesti tutkittuani havainnut, että lastenhoito on uskomattoman paljon stressaavampaa kuin mikään työ mitä aikaisemmin olen elämässäni tehnyt. Tai sitten olen vain todella helposti stressaantuvaa sorttia. Pidän silti lapsien kanssa toimimisesta paljon - lapset ovat nerokkaita. Silti ne useasti onnistuvat stressaamaan minut hermoromahduksen partaalle. Aika törkeää. On hankalaa ja väsyttävää olla vastuullinen aikuinen. ;___;

Asiasta toiseen: tänään siirryin käyttämään kevättakkia. Harmi vaan, että ks. takki ei kestä vettä, ja aamusella tuli taas niin kamala kiire metroon, etten ehtinyt tutkia säätä sen enempää ennen kuin harpoin jo ulos ovesta. Valitettavasti tänään luultavasti sataa, ja joudun työtehtävien vaatiessa seisomaan ulkona yhteensä 45 minuuttia. Sateesta huolimatta. How much fun is that, exactly? Kevät on silti kiva, enkä oikeastaan tahtoisi valittaa, kun lumisateestakin on kerran jo päästy. Hei hei hei, kevätsade on ihan okei.

- shillinki

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Powerpoint-presentaatio: Vapahtajamme Seppo Koskinen

  • Tänä helvetin pitkänä lomana olen kestinnyt Töölön palatsissani kenties viimeistä kertaa mm. simaa yms. herkkuva. 
  • Torstaina olin swingmanina Baarikärpäsessä. Tästä taisi olla jo puhetta.
  • Perjantaina oltiin siis eka meillä, Pekka haukkui hengitystäni viinanhuuruiseksi. Päädyimme Tigeriin onnen kaupalla. Oli ihan perkeleen kermaista. Neekereitä pesemässä käsiäni, arabeja bamlaamassa skeidaa ja mitä lie italoja ottamassa kuvia kanssani. Dollarit viuhuivat povitaskussa like a boss. Tippasin negroa gentsissä. Kermailimme lämmitetyllä parvekkeella Helsingin yllä. Kermaa kaikkialla. Pekka ja Atte vitun jurrissa. Stop.
  • Lauantaina darrailua. Palautin pullot Otson kanssa, söin lammasta Roihikassa ja päädyin taas Sedulaan. Ostimme Leskisen kanssa kantakortit. Rasittavat akat olivat rasittavia. Muiden poistuttua jäin Larin kanssa toviksi. Taisin taas kävellä kotiin.
  • Sunnuntaina vaiheilua. Kävin Skattalla tulevan kotini edustalla ottamassa solikkaa. Jälleen kermaa. Valmistin itselleni herkullisen aterian. Maxin uhkaillessa itsemurhalla päädyin Ilmarin, Niken, Leskisen ja Tommin kanssa Ruttopuistoon pussikaljalle. Pekka pyörähti. U. Kalevassa Otson velka ylitti 80e:n rajan. Päädyimme Tigerin jonon ylitettyä 500m rajapyykin Onnelaan. Kantakorteilla pääsin Leskisen kanssa jonon ohi. Tiskille oli vitulline jono. Illan aikana kaikki bisset 1e ja virtaset/valkoryssät 3e. Arvatkaa joimmeko. Parin JYTKYn jälkeen päädyin harhailemaan himaan. Tiskasin ja lauloin iskelmää. Nyt ajatus harhailee niin, että oli pakko tukeutua näihin vitun palluroihin ja pelkkiin päälauseisiin. Gfdfs, kuva liittyy(missä mun Hankenissa opiskeleva love-of-my-life on?):

~forza

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Das geht ab!

Tänä iltana join viinaa, tarjosin sitä avokätisesti, purkkarini tarttuivat lattiaan, olin saada turpaan, olin antaa turpaan, poltin ilmeisesti tupakkaa, jubailin hesarin jakajan kanssa, vinosilmä (varmaan iha kiva tyyppi oikeesti) vei voiton ja kuuntelin saksalaista muzakkia.



~arvaatte ketä

torstai 21. huhtikuuta 2011

Käsityötaidottoman käsityö-DIY

Hei vain!
Tänään päätin olla oikein erityisen ahkera, joten suoritin alusta loppuun muuan ikuisuusprojektin, jota olen suunnitellut noin kahden vuoden ajan.
Mulla on siis eräs hieno pipo, jonka sain isältäni vuonna 2007 (sitä edelsi toinen melkein samanlainen niin ikään isältäni saamani pipo vuodelta 2006) mutta valitettavasti vuosien varrella kyseisen päähineen kunto oli hieman kärsinyt. Pipo oli päähäni yli-iso ja se tuppasi tipahtelemaan aina vaikeissa paikoissa. Tämän lisäksi se oli myös täysin muodoton ja näin ollen typerän näköinen.


Tänään kun sattumoisin minulla oli mahdollisuus päästä ompelukoneen ääreen, ja käytössäni oli vielä kankaitakin, päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Tässä vaiheessa on syytä ehkä huomauttaa vielä siitä pikkuseikasta, että vaikka toinen isoisäni oli ammatiltaan vaatturi ja toinen verhoilija, olen silti yksinkertaisesti aivan kädetön kaikessa käsityöhön liittyvässä, ja käsityönumeroni yläasteella oli muistaakseni 7 jonkin aikaa, kunnes onneksi sain päättötodistukseen sen kohotettua, en kyllä tiedä että millä lahjoilla. No. Anyway.

Aloitin etsimällä oikeanvärisen (keltaisen) kankaan ja lankaa. Laitoin ompelukoneen kuntoon ja leikkasin ensin kankaasta sopivankokoisen palasen joka kattoi sopivasti n. puolet piposta. Käänsin pipon väärin päin ja ompelin palasen paikoilleen. Tämän pointtina oli, että kangas ryhdittäisi pipoa alhaaltapäin, että se pysyisi muodossaan eikä roikkuisi typerästi kuten se ennen korjausta teki. Seuraavaksi leikkasin toisen, pienemmän palasen, jonka ompelin kiinni pipon ylöspäin tulevalle sivulle, että se ei lörpähtäisi siitä kohtaa vaan pysyisi niin kuin kunnon hipsterpipon kuuluukin. Selitys saattaa kuulostaa varsin epäselvältä, mutta kangaspalat ommeltiin siis pipon nurjalle puolelle, toinen kappale siis takaraivon kohdalle (kuvassa vasemmalla) ja toinen päälaen kohdalle (kuvassa oikealla). :)

Tuntuu kuin olisin saanut lätsäni takaisin kuolleista. Jos sinulla on vanha ja kulahtanut hipster-pipo, muista ottaa tästä postauksesta mallia sen korjaamiseen. Erityisesti jos olet surkea käsitöissä ja sinulla on korjaamiseen käytettävissäsi noin 20 minuuttia aikaa.  Minun päähineeni pelastui! Thank you God!

 t killinki

PS. Tein tämän muuten tasan siksi, että tämä liittyy edellisen postaukseni teemaan: taisin luvata pukeutua loppuviikon keltaiseen. Nyt se on mahdollista kun on oikeanvärinen hattukin.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Chrismukkah-wnb

Okei, nyt ei ole Chrismukkah-sesonki, mutta kun en keksinyt vastaavaa pääsiäiseen liittyvää termiä.
Joka tapauksessa pääsiäiseen liittyy monia verrattomia juttuja kuten tiput, suklaamunat, rairuoho ja keltainen väri. Minun perheessäni näiden lisäksi pääsiäisen aikaan kuuluu myös perinteinen pesah-ateria yiddishe mame -isoäitini luona Turussa. Se jos jokin on veikeä tapahtuma, koska kaikki hauskat lähisukulaiseni kokoontuvat yhteen mäysäämään! Pesahin aika on muutenkin loistosyy käydä kosher-kaupassa ostamassa kishkeä, joka on hyvää.
Perinteisen ruokahetken jälkeen siirryn perheeni seurassa erakoitumaan saareemme Nauvoon. Siellä on luultavasti kylmää ja tuskaista, mutta myös mukavaa. Valitettavasti mökkeily ei kuitenkaan taida erityisemmin liittyä pääsiäiseen. Tästä syystä minun on varmaankin pakko verhoutua loppuviikko tipunkeltaisiin vaatteisiin ihan vain koska oikeastaan feidaan koko pääsiäisenvieton perjantain jälkeen. Toisaalta, miksi minun sitä pitäisikään viettää, kun en edes kuulu mihinkään kirkkoon, heh. Symppikset juhlapyhät ovat kyllä ihan symppiksiä.

PS. Tintti-kalenterini (joka on muuten aivan saaterin upea muutenkin) on nykyään entistä uniikimpi - sain nimittäin eräältä lapselta aika hienon tarran, jolla koristelin kannen. Harmi, että hienot Hello Kitty -tarrat hukkuivat vanhan kännykkäni mukana, ne kun olivat liimattuna siihen kiinni.

killinki

PPS: Ostin myös eilen Kiasmasta aika hienon sormuksen. Pidän siitä erityisesti. Tää oli nyt siis se muotiblogiosuus.

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Luckyssa

Hei ystävät! Olen möystiystävieni kanssa Lucky-baarissa Kallion rajamailla. Suunnittelemme uutta kauhuelokuvaprojektia. Minä juon kaljaa, sillä beer is good. http://dagobah.net/flash/beerisgood.swf
Äsken pelasin Kemalin kanssa biljardia ja hävisin surkeasti. Ei muuta uutta länsirintamalta.




Huuruisat ja möystikkäät terveiset!

Jytkyt ja muut lötköt

Sunnuntaina herätessäni ajattelin, että jumalauta poijjaat nyt pistetään tiedostajat maanrakoon ja järkiperäinen politiikka vie voiton. Ylös veljet valkoiset, alas ryssät punaiset etc.

Vaan eihän se nyt ihan niinku Strömsössä mennyt. Pahinta oli totta kai rakkaan kotikaupunkini vajoaminen niin syvälle, että joku helvetin puunhalaaja/tiedostaja/lesbo/kettutyttö/tuulivoimankannattaja nousi eduskuntaan ja Kansallinen Kokoomus sai vain kuuden paikan edustuksen. Lupaava Tupu Hupu Lupu -meininki jäi myös varjoon kun Hetemaj/Männistö/Rydman -kolmikosta kukaan ei päässyt läpi. Aina ei voi voittaa.

Kerrassan hulvatonta on ollut seurata kansan peppukipeyttä sekä kansainvälisen median kauhistelua, saa nähdä millainen valtioneuvosto näistä aineksista muodostuu.

Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, ei löydy maata sen armaampaa.

Eilen olikin vittumaisen flunssainen olo ja töissä vallan nihkeää. Organisaatiostamme ei päässyt läpi kuin yksi edustaja joten ei se näilläkään ihan nappiin mennyt. Työpäivän päätteeksi kävin YM:ssä toimittamassa kvartaalikatsauksen liitteineen ja suuntasin morjestamaan ameriikanmatkaajaa sekä hullua arabia. Mhäx kösmäili ja raivobiljardoi, hauskaa oli. Houkutteleva tarjous kymmenestä annoksesta Kämpissä sekä taksimatkasta kotiin tuli niin ikään torjuttua(kaikkea hullua sitä eläessään päätyy tekemään). Arabin luikkiessa yhtiökokoukseen sluibasin itsekin himaan kuuntelemaan radiosta Hifkin finaalia.

Metro FM:n selostus oli hulvatonta kuunneltavaa. Reteän puolueellinen paikallisradiomeno jossa joka välissä dissattiin Espoota iski kuin Korkeajännitys-lehti. Burana-areenalla[sic] tehtiinkin sitten taikoja oikein olan takaa ja Ville sinetöi upealla hattutempullaan mestaruuden Stadin kingeille. Vaikka lätkää tulee seurattua arvokisojen ulkopuolella lähinnä sivusilmällä tulee iiefkoon kannattaminen suorastaan äidinmaidosta. En gång IFK - alltid IFK.

Tänään olen kypsytellyt möystitse seuraavan elokuvan kuvioita. Is gonna B hella awsum. Työviikkokin lähestyy loppuaan sillä itse itseni lomauttaen lukitsen toimiston ovet jo klo 12 torstaina. Hää:



~duuniville/forza

Relaxin'

Relaaminen on kivaa. Silloin kun sitä voi harjoittaa.
Joissakin piireissä käytetään myös sanaa rötvääminen, mutta koska siitä tulee lähinnä mieleen krapulainen Otso, en viljele sitä sanaa tässä postauksessa ainakaan yhtä paljon kuin Timo Soini käyttää jytky-sanaa.
Joka tapauksessa yleinen rentoilu on tietynlainen taitolaji. Sitten kun sen oppii, sitä ei tarvitse koskaan lopettaa, paitsi ehkä hetkellisesti, ja se on erittäin miellyttävää. Jihuu ja jippiaijee.
Itse olin ennen niin vakavasti addiktoitunut tietokoneeseeni, että välittömästi töistä kotiin tultuani menin dataamaan. Nykyisin voin hoitaa kaiken kiintiödatauksen töissä, jolloin voin heti kotona mennä suoraan sänkyyn relaamaan. Minulla on tietysti työn puolesta vielä sellainen mukava plussa kuin ylipitkä ja -tuskainen työmatka, joka kestää yli puoli tuntia. Siispä voin iloisella mielellä aloittaa rötväämisen jo bussissa (joka on yleensä niin tyhjillään että voin vallata jopa kaksi penkkiä) ja jatkaa sitten kotiin päästyäni. Eikö olekin rentoa!
Onnistuneen relaamistuokion tunnistaa siitä, että on niin mukavaa ettei tarvitse / jaksa / huvita tehdä mitään muuta, esim. syödä. Muistuttaisin vielä kuitenkin, että liiallisuuksiin ei ainakaan heti relaamisharrastuksen aloittamisen jälkeen kannata mennä - se voi koitua kohtaloksi esimerkiksi ihmissuhteille, jos niitä rupeaa rötväämisen tähden liikaa laiminlyömään.

Todistaakseni vielä, että olen hyvin perillä maailman (Suomen) tapahtumista, pohdin vielä tähän loppuun että mahtoikohan Soini eilen itkeä, kun hän oli katsomassa jääkiekko-ottelua? Ei varmaan relannut ainakaan ;__;

t. chillinki

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Likaa, vaatteita ja enkeleitä

Exkursio jenkkien pääkaupunkiin New Yorkiin alkaa olla lopuillaan. Ensimmäinen viikonloppu selvinpäin sitten viime syksyn peruskoulutuskauden jälkeen on ottanut koville. Yöllä on väsyttänyt, mutta ei nukuttanut. Ajatuksissa laukkaa vuoroin rinnat ja pillut, vuoroin viina ja tupakka. Onneksi huomiselle ei ole jäljellä kuin kotimatka likaisessa aluspaidassa. Kaikki maailmalle tekemäni matkat jakvat yhden yhteisen piirteen: parasta on kotiin palaaminen. Luottokapteenini lentosuunnitelman toteutuessa kosketan rakkaan kotimaani betonilattiaa maanantaiaamuna klo 8.00. Oman suunnitelmani toteutuessa kosketan rakkaan lähibaarini puolijähmeää huurteista klo 9.00. Lisäksi tilaan annoksen viskiä ja poltan askin tupakkaa samalta istumalta.

Tänään leijonanosa illasta tulee vietettyä katsellen ESPN HD:ltä playoff-koripalloa kevytpepsiä siemaillen. Samalla on hyvä miettiä mitä kuluneesta viikosta on jäänyt käteen.

1. Kaupunki on kuin epävarmalla kirveskädellä muotoiltu keskenkasvuinen paska, joka on ottanut vaikutteita muunmuassa roomalaisesta infrastruktuurista (lue: kopioinut suoraan mutta tehnyt kahta isommaksi).

2. Anteeksipyytökulttuuri ihmetyttää hieman. Muita ihmisiä ei oikein tunnuta ottavan huomioon kuin vasta vahingon tapahduttua, jonka jälkeen anteeksipyytely on ylitsevuotavaisen hersyvää. Toisaalta posiitivispreventivisyyttä ei muutenkaan jenkeissä tunneta.

3. Vaatteet. Niitä on paljon ja ne ovat halpoja. Esim. Ralph Laurenin kaksiosapuvut 220 dollaria (152EUR). Matkan jälkeen luottoni vaatekokoelmaani on kasvanut hurjasti, enkä äkkiseltään keksi sellaista tilaisuutta mitä varten pitäisi vaateostoksilla pyörähtää. Nyt kelpaa kösmälösöpösmäillä. Vaatteita olen ostanut seuraavasti:

- Päällystakki
(Classic trench coat by Burberry)


- Kenkiä
Nahkaa ja krokotiilia, Steve Harvey Collection (ruskeina)
Lisäksi loaferit E. Lainetta ajatellen.



Kirjoituksen koko kasvaisi naurettavaksi jos kaiken listaisin, jotenka luetellaan näin kirjaimilla.
- Puku, Tommy Hilfiger, Ralph Laurenin puvut eivät tuntuneet nuorelle miehelle istuvan
- Irtotakki, Banana Republic
- 4-5 kauluspaitaa, Hilfiger, Calvin Klein, Club Room, III Bar
- Neule, Gant
- 3 (4?) kravattia, 1 rusetti (käsinsidottava!), Hilfiger/Ralph Lauren
- 3kpl housuja (vaaleanruskeat chinot, harmaat, vihreät), paikallisia "pienempiä" merkkejä. Erinomaisia.
- Alusvaatteita, Calvin Klein/Hilfiger
- Hatun, purjehdukseen,  Old Navy
- Hupparin, äärimmäisen sopiva kesäisiin purjehduksiin, Old Navy
- Edellisen kanssa yhteensopivat shortsit, Old Navy
- Solmioneula, _TRUMP COLLECTION_
- Paidan kovikkeita, Club Room
- Taskuliinoja, Club Room
- Huivin, Gant (GANTIN HUIVI!!11<<3<3<<3)

4. Naiset 
Täällä on mustia naisia, jotka eivät pukeudu hoppareiksi. He ovat kauniita. Täällä on lisäksi järkyttävän suuria mustia naisia. He ovat 190cm pitkiä ja painavat 210 kiloa. Mutta ne aidosti kauniit naiset. Suomessa olen nähnyt naisia, jotka ovat jumalan lahja ihmiskunnalle. Täällä olen nähnyt naisia, jotka ovat jumalan lahja toisille jumalille. 
Sieluni on matkalla repeytynyt kolmeen. Yksi jäi Miranda Kerriltä näyttävän naisen taskuun (ajalta ennen raskautta). Valitettavasti olin äitini kanssa. 


Toinen osa sielustani repesi irti kävellessäni Broadwayta pitkin takaisin hotellille. Tyttö näytti ruotsalaiselta. Hän kuiskasi "haluan imeä munaasi sinä raavas kuuma körmy". En varsinaisesti kuullut hänen sanovan tätä eikä varmaan kukaan muukaan, mutta totta se on yhtä kaikki. Näin katseesta. Hymystä. Valitettavasti olin äitini kanssa.

Lopullisesti sieluni repesi tänään. Olin muutenkin stressaantunut ja hotoissani Ralph Laurenin risteyksestä ja yli 400 dollaria maksavista kashmirneuleista. Astuin rappukäytävään ja herrasmiesmaisen kasuaaliin tapaani tepastelin ylös ajan patinoimia vihreitä portaita, väistäen kahta vastaantulevaa juppia. Ja sitten välähti. Kuin Manaaja-skreameri, repesi näkökenttääni maailman kaunein pepsodenthymy. Suklaaihoinen suojelusenkelini tuli keräämään minut korkoineen jättäen äitini pojasta maailmaan vain tyhjän kuoren joka ei voi enää koskaan olla onnellinen. Väistin häntä rappusissa ja hän hymyili hymyilemistään. Kävelin ohi ja tajusin vasta sitten hämmennystäni vastata eleeseen. Katsoin olkani yli kuin janoiten viimeisiä rippeitä katoavasta elämäni valosta, tietäen sen olevan sekuntien kuluttua iäksi mennyttä, yrittäen painaa mieleen jok'ikistä kasvojen piirrettä ja vartalon kurvia. Ja sitten se oli ohi.

En tiennyt itkeäkkö vai kustakko spermaa; kiihottuneisuus ja suru olivat sekoittuneet yhdeksi tunteeksi. Tämä kuvannee ensisilmäyksellä rakastumista. Nyt kehoni on tuulen raiskaama ja aivotiehyeni ulisevat tyhjyyttään kuin forza pakkasessa. 


Niinpä. Olin äitini kanssa. 

aamuyö

Tänään olimme ogelissa filtteröimässä simaponua. Siitä tulee pahaa/loistavaa.

Seurasimme televisiosta myös Krissen vaalirousteja, hauskuutta ja hupia siis piisasi. Tämän jälkeen olin Esen kanssa romanttisella kynttiläillallisella sekä Erkan synttäreillä Ugarissa. Sieltä spurdoilimme Lövöön juomaan punaviiniä ja nostalgisoimaan & bamlaamaan skeidaa. Kaiken kaikkiaan hieno ilta.


Bussissa hoidin transatlanttista kirjeenvaihtoa ja kuuntelin teekkareiden politikointia.

Nyt juon viskiä ja katson Miami Vicea. Kohta on kesä, sen huomasi jo kevätillan lämmöstä.



~vilfred / forza

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Naalin paskaa

Hei vain ystävät. Viimeisimmästä päivityksestäni onkin kulunut jo viikkotolkulla aikaa, joten kirjoitan nyt jotain ihan lämpimikseni. Edellinen viikonloppu sujui lähinnä halpaa suomalaista lageria ryystäessä. Poikkeuksen muodosti lasillinen vaaleaa Leffeä Loisteen kattoterassilla. En muistanut sen olevan niin hedelmäistä ja banaanisävytteistä, olisin melkein voinut luulla juovani vehnäolutta. Samana iltana join myöhemmin mm. sinistä kossua, mutta ei siitä sen enempää. 
   Syömistäkin olen harrastanut ihan kohtalaisissa määrin. Arkipäivinä olen hyvinkin saattanut tyytyä vain pariin nokareeseen brietä muutaman ruispalan kanssa, mutta viikonloppuisin syömisen merkitys korostuu; jos kehoa ei ole pariin päivään kunnolla ravittu, on seurauksena helposti tavallista ikävämpi krapula, jonka heikkoutta ja pahaa oloa aiheuttava vaikutus tuntuu jatkuvan ikuisesti vielä itse krapulan häivyttyäkin. Se on taianomaista. Tästä syystä syöminen ei ole edes minun mielestäni ihan kaikissa tapauksissa yliarvostettua.
   Myös Rooman historiaa olen viime päivinä lukenut. Mielenkiintoista ja sivistävää, hauskaa ja hupaisaa. Ja toissapäivänä kävin Vilfredin ja kemalein kanssa Old Anchorissa katsomassa SM-liigan ensimmäistä finaalia. Siinä ohessa join Laitilan keskikaljan vahvuista simaa. Hunajaisuus oli silmiinpistävä, harvemminhan suomalaisissa simoissa hunajaa suositaan. 
   Kuten kaikki hyvin tiedämme, on tänään perjantai (Friday, Dies Veneris), ja ohjelmassani olisi normaalisti epäilemättä jonkinasteista juopottelua. Valitettavasti olen kuitenkin rahaton keskiviikkoon asti, enkä tiedä, kuinka viikonlopun haasteista selviän. Jostain täytyisi löytää korotonta lainaa myöntävä islamilainen pankki.

        Kuvassa minä ja lainoittaja.


~Rehis



  

Friday friday - Jolteon appreciation day

Oon taas yksin toimistolla ja tehnyt kaikki päivän työt joten loppuaika kuluu pohtiessa "Mitä tänään syötäisiin?", mitä illalla sekä minkä musiikkivideon katson seuraavaksi. Kaiken kaikkiaan siis aika chilliä menoa. Viime päivät olen selvitellyt kansainvälisen emojärjestön IUT:n Tukholman konttoria varten vertailua nuorten aikuisten asuntolainojen marginaaleista. Ihan hauskaa, päätyny juttelee pankkien toimareiden kanssa kun kukaan muu ei saa luovuttaa niitä tietoja :).

Viimeisteltyäni internal memon Mr. Hammarille olen myös selannu erinäisiä ponunkeitto-ohjeita ja pohtinut mistä saisi superhiivaa. Lähipäivinä lienee siis tiedossa möystin pontikkapäivitys.

Koska tämän entryn ainoa tarkoitus oli tiputtaa kamala 100 kysymystä alemmaksi päivityslistalla niin pian kuin suinkin mahdollista päätän tämän pohdintaan. Milloin täällä on kesä ja elämä on tällaistä päivästä toiseen:





~duuniville

Ihan vain vittuillakseni...

1. Mitä pelasit viimeksi?
- Super Mario Sunshinea GameCubella.
2. Oletko nähnyt elokuvan Nemoa etsimässä?
- Joo.
3. Osaatko tanssia salsaa?
- En osaa.
4. Missä olet syntynyt?
- Helsingissä.
5. Oletko ampunut raketteja?
- Joo.
6. Oletko nopea juoksija?
- Itse asiassa joo! Käsiksessä olin laidassa paitsi koska olin huono, myös koska juoksen halutessani kovaa.
7. Lempikissaeläin?
- Jaa, ihan kissa vaan.
8. Jos olisit kuuluisa, mikä olisi taiteilijanimesi?
- Varmaan joku Fux.
9. Asutko kerrostalossa?
- Asun.
10. Onko Queen hyvä yhtye?
- Hauska kysymys. Queen on nimittäin toinen kaikkien aikojen suosikkiyhtyeistäni. Just tänään bussissa mietin, miksi se on niin helvetin hyvä. Ja keksin tosi monta syytä!
11. Tiedätkö jalkapallon säännöt?
- Totta kai.
12. Oletko vilkas?
- Jaa, ilmeisesti.
13. Mitä mieltä olet Monty Pythonista?
- Pidän kovasti. Eniten rakastan Michael Palinia ja Terry Jonesia.
14. Oletko nähnyt elokuvan Vihreä Maili?
- Olen. Enkä pidä siitä erityisesti.
15. Lempi suklaapatukka?
- Jaa.
16. Alkaako nimesi K-kirjaimella?
- Ei, mutta aika läheltä liippaa..
17. Oletko tarkkakuuloinen?
- Joo!
18. Kuka on suurin valehtelija, kenet tunnet?
- Öö....
19. Haaveiletko matkasta avaruuteen?
- Itse asiassa en kyllä tällä hetkellä.
20. Mitä haluaisit syödä nyt?
- Itse asiassa söin ihan vähän aikaa sitten aamiaista, joten ei ole nälkä.
21. Onko pesäpallo kivaa?
- On just mahtii.
22. Pidätkö vaaleanpunaisesta?
- En erityisemmin.
23. Onko Paris Hilton turha julkkis?
- On. 
24. Meilaatko aktiivisesti?
- En juuri koskaan.
25. Onko omenat hyviä?
- Joo, tykkään kyllä.
26. Mitä säilykettä viimeksi söit?
- Taisi olla ananasta.
27. Tykkäätkö sukellella?
- Tykkään kovasti.
28. Kuka on paras kaverisi?
- Monta.
29. Omistatko spraymaaleja?
- En.
30. Onko teidän autossa airbag?
- Äidin ja iskän autossa joo.
31. Ketä ihmistä koskit viimeksi?
- Kemalia aamulla.
32. Kuinka pitkä olit syntyessäsi?
- Jaa, aika pätkä vissii.
33. Kuka on kevytkenkäisin tuntemasi ihminen?
- Mitä nää kysymykset on?
34. Mitä tulee kun painat liitä?
- Tähän ilmestyy tää ääliömäinen gallup uudestaan.
35. Onko Leonardo Di Caprio ihana?
- Aika babyface, mutta onhan se hyvä näyttelijä.
36. Oletko käynyt Intiassa?
- En ole.
37. Minkä asian unohdit viimeksi?
- Feidasin yhen jutun...
38. Ovatko kotkat komeita?
- Jaa, kaipa ne ovat.
39. Omistatko Marwinin vaatteita?
- En taida.
40. Montako vessaa teillä on?
- Yksi.
41. Pelkäätkö korppeja?
- En.
42. Oletko lentänyt luokasta?
- En.
43. Onko kiiwi hyvää?
- Joo on, tykkään.
44. Kuka on kaunein naisjulkkis?
- Leighton Meester.
45. Lempibaarisi?
- Kaikki viihtyisät.
46. Oletko lukenut Anne Frankin päiväkirjan?
- Olen!
47. Kuinka pitkä olet?
- 167cm.
48. Onko pimu peto?
- Riippuu varmaan pimusta.
49. Oletko lukenut Polle-sarjakuvia?
- En.
50. Onko tietokoneesi tehokas?
- On!
51. Onko teillä venettä?
- On itse asiassa. Kaksi vieläpä. Kolmas tulossa.
52. Kauanko olet nyt ollut tietokoneella?
- 19 minuuttia.
53. Onko suvussasi sydänvikaa?
- On. 
54. Oletko nähnyt elokuvan Kahlekuningas?
- Olen, ja se on huono.
55. Minkä niminen on isäsi?
- Michael.
56. Missä olit kylvyssä viimeksi?
- Vanhempieni luona. Ei kun hetkinen! Hotellihuoneessa Istanbulissa.
57. Kuinka monta ihmistä on huoneessa sinun lisäksi?
- Tällä hetkellä 7.
58. Lässytätkö eläimille?
- Valitettavasti...
59. Kuka on lempisarjakuvasankarisi?
- Astérix.
60. Oletko saanut jääpaloja niskaasi?
- En ole.
61. Reunustaako teidän pihaanne aidat?
- Joo.
62. Minkä nimisiä lemmikkejä teillä on?
- Kafka ja Ebba.
63. Mikä on veriryhmäsi?
- A.
64. Seuraatko/oletko seurannut Frendejä?
- En, pidän sitä typeränä ohjelmana.
65. Oletko lukenut Tintti-sarjakuvia koskaan?
- Olen lukenut ne kaikki.
66. Minkä niminen on teidän perheen vanhin lapsi?
- Minkku. 
67. Lyötkö avokämmenellä vai nyrkillä?
- En lyö.
68. Oletko käynyt Lapissa?
- Olen!
69. Mikä oli lempimusiikkiasi pienenä?
- Ihan rääpäleenä kaikki millä iskä mua aivopesi, erityisesti siis David Bowie, Beatles, Beach Boys, yms.
70. Minkälainen oli ensimmäinen kännykkäsi?
- Nokia 3310.
71. Onko teillä yläkerta?
- Ei ooooo.
72. Oletko hyvä tarkkuusheitossa?
- En taida olla.
73. Ovatko dobermannit pelottavia?
- Joo.
74. Oletko nähnyt Shrek-elokuvia?
- Kolme ensimmäistä.
75. Minkä merkkinen on teidän mikroaaltouuni?
- Se on joku IKIVANHA mun isopapan entinen, eli en toden totta tiedä.
76. Lempijäätelösi?
- Vanilja. Tai Ben&Jerry's Cookie Dough.
77. Kadulla tulee vastaan heavyisti ja motoristi. Erotatko heidät toisistaan?
- Joo.
78. Tiedätkö ketään saatananpalvojaa?
- En.
79. Minkä maalainen on lempibändisi?
- Niitä on kamalan monta. Mutta eiköhän USAsta ole suurin osa kumminkin.
80. Mikä kysymys risteilee mielessäsi alituiseen?
- Jaa.
81. Houkuttelisiko matka Ibizalle?
- Ei erityisemmin.
82. Pidätkö käteen vetämistä säälittävänä?
- En toki.
83. Käytätkö muovipusseja?
- Kyllä.
84. Tykkäätkö Beatlesista?
- Joo!
85. Mikä oli lempielokuvasi pienenä?
- Disneyt. Ja Kellopeliappelsiini.
86. Oletko hyvä uimaan?
- Olen itse asiassa erittäin hyvä uimari.
87. Missä söit viimeksi sipsejä?
- Old Anchorissa.
88. Paljonko äitisi painaa?
- En tiedä. Ehkä jotain 60kg?
89. Mitä mieltä olet sirkuksista?
- Ihan symp.
90. Onko sinulla oma CD-soitin ja kannettava tietokone?
- On mulla CD-soitin. Ja kaks mp3:sta, ja kannettava tietokone.
91. Aiotko ensi kesänä viettää paljon aikaa rannalla?
- Luultavasti aion viettää siellä enemmän aikaa kuin todellisuudessa tulen viettämään.
92. Pelkäätkö hevosia?
- En.
93. Miten pukeudut?
- Aika normaalisti.
94. Onko Titanic yliarvostettu elokuva?
- Todellakin on.
95. Missä asuu ihanin tietämäsi ihminen?
- Tiedän aika monta ihanaa ihmistä, lälläl.
96. Mitä syöt mieluiten hampurilaisen kanssa?
- Juon kokista.
97. Mikä näistä kiehtoo sinua eniten: musiikki, kirjallisuus, taide, arkkitehtuuri vai urheilu?
- Taide on aika laaja käsite... Taide / musiikki / kirjallisuus...
98. Mistä ruokavaliosi koostuu enimmäkseen?
- Ruoasta.
99. Onko äidilläsi lempinimeä?
- Onhan sillä.
100. Tätä päivää kuvaava biisi?
- Laitan vain bändejä, koska olen ehtinyt kuunnella tänään jo niin monta biisiä! Eli The Hollies, kasari-Queen, kasari-RHCP, John Frusciante.


t. killinki

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Hanurista New Yorkissa

Tänään saavuin New Yorkkiin Amerikkaan klo 16.00. Lentomme lähti Helsingistä 14.00. Aikaa matkaan meni jotakuinkin saman verran kuin Tampereelle, joten tämän puolesta NY sopii mitä parhaiten viikonloppuostosreissun kohteeksi. Laskeuduimme JFK:lle. Täytyy sanoa, että muihin suurkaupunkien lentokenttiin verrattuna (esim. Peking, Tokio ja mainittakoon sivukuriositeettina umpisurkea Pariisin lentokenttä) tämä oli erittäin selkeä ja nopea. Miinusta siitä että henkilökunta sinutteli (ei ole tapahtunut muilla kentillä). Mainittakoon, että tax free -lehdessä oli minipullot 12, 15, 18, 20 ja 30 vuotiaista Glenfiddichiä kauniissa lahjarasiassa yhteensä 119e. Herätti kiinnostuksen.

Ärsyttää. Aika hanurista koko mesta. Kaikki on liian isoa ja kaikkea ja kaikkia on liikaa ja kaikki kävelee päälle. Ja joku hullu jo huuti että "hullu". Mutta onneksi limu ja paidat on halpoja.  Lisäksi vitutti ettei ollut ravintolaa jossa pöytääntarjoilu. Helvetti.

Huomenna menemme 5th Avelle tai jonnekin sinne päin. Kävellään, kai. Vettä sataa. Nähtäväksi jää kestääkö pinna päällekäveleviä oman elämänsä Jay-Z:tä vielä toisen päivän, vai laskeutuuko vasen olkapää valmiina kontaktiin reisilihaksista lähtevän sykähdyksen saattelemana. Toisaalta muilla on aseet ja mulla ei.

Nyt odotan että Lakers - Spurs matsi alkaisi TNT:ltä (tuleeko se nyt sitten "TNT:ltä", "TNT NBA:lta" vai miltä. Itselläni näkyy TNT HD. Ottelu, tai pikemmin lähetys alkaa paikallista aikaa puoli yhdeltätoista. Eli Suomessa kello olisi tällöin puoli kuusi. Hieman raukaisee, jos sitä nyt edes yhden neljännyksen jaksaisi. Matsi loppunee em. kellon aikaa aamukahdeksalta.