Joissakin piireissä käytetään myös sanaa rötvääminen, mutta koska siitä tulee lähinnä mieleen krapulainen Otso, en viljele sitä sanaa tässä postauksessa ainakaan yhtä paljon kuin Timo Soini käyttää jytky-sanaa.
Joka tapauksessa yleinen rentoilu on tietynlainen taitolaji. Sitten kun sen oppii, sitä ei tarvitse koskaan lopettaa, paitsi ehkä hetkellisesti, ja se on erittäin miellyttävää. Jihuu ja jippiaijee.
Itse olin ennen niin vakavasti addiktoitunut tietokoneeseeni, että välittömästi töistä kotiin tultuani menin dataamaan. Nykyisin voin hoitaa kaiken kiintiödatauksen töissä, jolloin voin heti kotona mennä suoraan sänkyyn relaamaan. Minulla on tietysti työn puolesta vielä sellainen mukava plussa kuin ylipitkä ja -tuskainen työmatka, joka kestää yli puoli tuntia. Siispä voin iloisella mielellä aloittaa rötväämisen jo bussissa (joka on yleensä niin tyhjillään että voin vallata jopa kaksi penkkiä) ja jatkaa sitten kotiin päästyäni. Eikö olekin rentoa!
Onnistuneen relaamistuokion tunnistaa siitä, että on niin mukavaa ettei tarvitse / jaksa / huvita tehdä mitään muuta, esim. syödä. Muistuttaisin vielä kuitenkin, että liiallisuuksiin ei ainakaan heti relaamisharrastuksen aloittamisen jälkeen kannata mennä - se voi koitua kohtaloksi esimerkiksi ihmissuhteille, jos niitä rupeaa rötväämisen tähden liikaa laiminlyömään.
Todistaakseni vielä, että olen hyvin perillä maailman (Suomen) tapahtumista, pohdin vielä tähän loppuun että mahtoikohan Soini eilen itkeä, kun hän oli katsomassa jääkiekko-ottelua? Ei varmaan relannut ainakaan ;__;
t. chillinki
t. chillinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti